Työnohjaus
Esimies/johdon työnohjaus
Työnohjaus on energian suuntaamista organisaation perustehtävän tutkimiseen, tukemiseen ja kehittämiseen.
Ryhmätyönohjaus
Ryhmä- tai tiimityönohjauksessa työvälineenä on ammatillinen vuorovaikutusprosessi.
Kriisityönohjaus
Työnohjaus on energian suuntaamista organisaation perustehtävän tutkimiseen, tukemiseen ja kehittämiseen.
Esimies/johdon työnohjaus
Työnohjaus on energian suuntaamista organisaation perustehtävän tutkimiseen, tukemiseen ja kehittämiseen.
Johdon ja esimiesten työnohjauksen aloittamiseen ei tarvita mitään ongelmaa. Riittää, kun sinulla on halu ylläpitää, kehittää tai ehkäistä jotain johtajan työssäsi. Rauhallisessa vaiheessa aloitettu johdon työnohjaus rakentaa parempaa selviytymiskykyä ongelmallisia aikoja varten.
Johdon työnohjaaja tukee myös ongelmatilanteissa. Hyviä esimerkkejä tällaisista ovat jaksamisen ongelmat, kaoottinen työpaine ja liiallinen stressi. Akuuttiin tilanteeseen sovitaan yleensä muutamien tapaamiskertojen tilanteen purku ja strategia työssä etenemisessä.
Tavoitteiden asettaminen on tärkeä osa johdon ja esimiesten työnohjausta. Tavallisia tavoitteita ovat ihmisten johtajana kasvamisen ja kehittymisen, oman työn hallinnan ja johtamiseen liittyvien työkalujen haltuunotto. Tärkeää on huomioida viestintä- ja vuorovaikutustaitojen tarkastelu ja kehittäminen osana johtamisen työnohjausta.
Ryhmä- tai tiimityönohjauksessa työvälineenä on ammatillinen vuorovaikutusprosessi. Ryhmän tai tiimin jäsenet tutkivat ja kehittävät työskentelyään määrittelemiensä tavoitteiden suuntaisesti
Työnohjaus on aina luottamuksellista. Työnohjausta koskevat periaatteet on kirjattu Suomen työnohjaajat ry:n laatimiin eettisiin periaatteisiin. (https://www.suomentyonohjaajat.fi /tyonohjaus/eettiset-periaatteet)
Pyydä tarjous esimiestyönohjauksesta!
Ryhmätyönohjaus
Ryhmätyönohjaus on prosessi, joka rakentuu noin 2–4 viikon välein toteutuvista ohjaustapaamisista. Ohjaustapaamisten määrä ja kesto määritellään työnohjausta koskevassa sopimuksessa.
Ryhmän koko määritellään sellaiseksi, että se tukee kunkin ryhmään osallistuvan kehittymistä. Ryhmätyönohjaus aloitetaan työnohjauksen tavoitteita kartoittavalla keskustelulla.
Ryhmätyönohjaus toteutetaan joko asiakkaan tiloissa tai työnohjaajan toimitiloissa.
Pyydä tarjous ryhmätyönohjauksesta!
Kriisityönohjaus / Debriefing
Kriisityönohjaus voi olla tarpeen, kun henkilö, tiimi tai yhteisö on kohdannut työssään työkykyä tai työn tekemistä vaarantaneita tai vakavasti uhanneita tilanteita. Kriisiin liittyvät kokemukset, ajatukset ja voimakkaat tunteet (kuten viha, pelko, suru, ahdistuneisuus) täytyy purkaa, jotta henkilö / henkilöt voivat jatkaa työtään ammatillisuutensa säilyttäen.
Kriisin taustalla voivat olla esimerkiksi
• kertaluontoinen tai pitkään jatkunut kuormittava asiakassuhde
• yllättävät ei-toivotut muutokset työolosuhteissa
• työtapaturmat
• työyhteisön keskinäiset erimielisyydet
• vakava sairastuminen
• kuolemantapaus
Kriisityönohjaus voidaan toteuttaa myös Debriefing – menetelmällä. Debriefing on menetelmä, jossa ammattilaisen johdolla puretaan hiljattain tapahtunut äkillinen trauma tai kriisi. Kokemukset ja tapahtumien kulku käydään seikkaperäisesti läpi, jotta tapahtuman aiheuttamat psyykkiset ja fysiologiset jälkireaktiot lieventyisivät. Debriefingiä voi saada joko ryhmämuotoisesti tai yksilöllisesti.
Debriefing-istunto järjestetään 1-5 päivää tapahtuneen jälkeen. Aivan heti eli samana päivänä menetelmästä ei ole shokin vuoksi ole hyötyä, mutta ei myöskään enää sen jälkeen, kun muistot tapahtuneesta saattavat jo olla värittyneitä. Ajatukset ja tunteet sekoittuvat herkästi päivien kuluessa.
Debriefing kestää 1-3 tuntia osallistujien määrästä riippuen, ja tapaamisia on ainoastaan yksi. Edellytyksenä debriefing-istuntoon osallistumiselle on se, että henkilö itse kokee pystyvänsä osallistumaan. Ketään ei siis pakoteta debriefingiin. Istunnon aikana ei ole myöskään pakko itse puhua, jos ei halua tai pysty.
Menetelmä on hyvin systemaattinen, eli mistä tahansa ”torikokouksesta” ei ole kyse. Sekä yksilö- että ryhmätilanne noudattaa samaa kaavaa.
• käydään läpi mitä on tapahtunut (faktat)
• kukin käy läpi oman kokemuksensa tilanteesta
• tilanne normalisoidaan (mitä trauman jälkeen on odotettavissa ja millä aikavälillä)
• mahdollinen jatkohoito
– Kun ihmiset saavat realistisen kokonaiskuvan ja pääsevät sinuiksi sen kanssa mitä on tapahtunut, he voivat rauhallisemmin käydä tilannetta läpi. He myös tietävät, minkälaisia reaktioita kropassa ja mielessä on odotettavissa trauman jälkeen, ja että se on täysin normaalia. Joskus henkilö ohjataan debriefingin jälkeen eteenpäin kriisihoitoon.
